Josko muutama sananen pihalinnuista.
Tässä pihassahan on ruokittu lintuja jo kauan ennen kuin me tähän muutettiin. Päätettiin jatkaa perinnettä, ja linnuille tuttua ruokintapaikkaa.
On yllättävän mielenkiintoista seurata, ketä kaikkia talven aikana pihassa ruokaileekaan. Tänä vuonna keltasirkut on olleet aika isona parvena ruokailemassa, talitiaisten lisäksi.Muutamia sinitiainenkin kuuluu päivittäiseen ruokailijakuntaan. Ennen pakkasia pihaan ilmestyi yhtäkkiä urpiaisparvi. Mahtavia lintuja! Liikkuivat tiiviinä parvena, lehahtivat yhtäkkiä puskasta tai maasta isona parvena lentoon. Maahan laskeutuessaan niitä tuskin huomasi, niin pieniä ja maaston värisiä olivat. Tosi kesyn oloisiakin, lehahtivat heti vierelle kun tulin kanalasta sankko kädessä. Ihan kuin olisivat tottuneet, että tuolla on sankko, siltä saa ruokaa.
Vakituisina vieraina ruokapaikalla käy myös kaksi isoa harakkaa. Alkutalvesta mulla oli kauhea sota niiden kanssa. Kyttäsin salaa ikkunan vieressä, ja kun harakat lehahtivat pikkulintujen laudalle, hätistin ne äkkiä pois. Tunsin voitonriemua, kun harakat lehahti pihakuuseen. Kunnes... Yhtäkkiä tuli mieleen, että miksi ihmeessä harakat ei sais syödä?! Ihan yhtälailla niilläkin on nälkä. Sitä paitsi ne ovat hienoja ja viisaita elukoita. Oikein hävetti. Sanomattakin selvää, että myös harakat on tervetulleita ruokailemaan meidän lintulaudalta. Mutta vain ja ainoastaan lintulaudalta, ei esim. portaidenpieleen unohtuneesta roskapussista...
Käpytikkoja on pari käynyt joka talvi pihassa ruokailemassa, niin myös tänäkin talvena.
Sinitiaisia on ollut edellistalvea vähemmän, punatulkkuja ja mustarastaita ei ole näkynyt laisinkaan. Harmi. Varsinkin punatulkku on tolkuttoman kaunis lintu.
Toissapäivänä bongasin pari närheä maassa pudonneita jyviä nokkimasta. Nekin oli tosi hienoja, harmi että lehahtivat heti pakoon, enkä ole niitä sen koommin nähnyt.
Ruokatarjoiluna meillä on kauraa, ohraa, kuorittuja auringonkukan siemeniä ja rouhittua pähkinää. Sapuska tarjoillaan ihan normaalista muovisesta pikkulintujen ruokintapöntöstä. Sämpylää murennan maahan usein. Talipallojakin on pari roikkumassa. Ei tunnu kiinnostavan ketään muuta kuin koiria.
Rottia tai oravia ei ole näkynyt. Luulen, että kissat pitää rotista huolen ja Joiku-porokoira häätää oravat kauemmas. Se ei haittaa yhtään, nuo pörröhännät saattaa keväisin alkaa aika röyhkeiksi kanalavieraiksi. Oravat vie myös pikkutipuja. Onneksi ei meidän kanalasta ole vienyt vielä kertaakaan, mutta tiedän paljon paikkoja, jossa näin on käynyt.