maanantai 29. huhtikuuta 2013

Poikimiset poi'ittu

Tätä se kevät teettää, ettei muka ehdi edes blogia päivittää.
Kurkiniemessä ollaan otettu kaikki irti poutapäivistä. On siivottu pihaa, haravoitu, laitettu pulkat ja potkurit kesäteloille, samoin sukset ja lumikolat. Kaivettu kukkaruukut ja amppelit esiin, ja laitettu ensimmäiset orvokit multiin.

Justiina, uunituore kaksospoikien äiti.

Ja viimeinenkin uuhi on nyt sitten poikinut. Justiina-harmas teki kolme pässiä, joista yksi oli ikävä kyllä kuollut. Ihana pieni valkopäinen pässipoika. Oli mennyt kesken, melkein valmis pässimies, mutta ei sitten kumminkaan.

Synnytyksessä piti vähän avittaa. Katselin, kun Justiina oli koko aamun levoton, kuopi ja valutti limaa. Aamutoimien jälkeen tilanne ei ollut edennyt muuten, kuin että poltot olivat jo kovat, ja uuhi valmistautui ponnistamaan. Selvää oli, että tilanne vaati lampurin osallistumista.
Käsienpesun aikana Justiina oli saanut karitsasta esiin pelkän turvan. Se ponnisti ja ponnisti, mutta mitään ei tapahtunut. Löysin karitsan etujalat rinnan alle vääntyneinä. Ne kun varovasti suoristi, tuli karitsa ulos helposti. Justiina-rukka oli lopen uupunut. Puhdistin karitsan pään kalvoista, ja annoin Justiinalle putsattavaksi.
(karitsan normaali syntymisasento on etujalat edellä, pää sievästi siinä sorkkien päällä. Toisinaan sattuu virheasentoja, ja lähes ne kaikki tarvivat jonkinlaista puuttumista asiaan. Justiina ei olisi itse saanut puskettua karitsaansa ulos, koska sorkat ottivat vastaan.)

Seuraavaksi tulikin sitten jotain jännittävää. Siinä Justiinan putsaillessa karitsaansa, ulos tuli jokin "pallo". Iso, samea ilmapallon omainen pallo, jossa oli kauheasti verisuonia. Mietin kuumeisesti, että mikä ihme tämä nyt sitten on. Varovaisesti sitä kääntelin, kunnes tajusin että siellä sisällä on karitsa. Eli kyseessä oli siis sikiöpussi. Vähän kovemmin "palloa" käännellessäni meni se rikki, ja karitsa vapautui pussistaan. Paitsi että tämä karitsa oli kuollut. Yritin antaa sille tekohengitystä ja sydänhierontaa, mutta kuollut mikä kuollut. Sen etujalatkin olivat ohuet kuin naisen etusormi, eli kesken se oli jossain vaiheessa mennyt.
Luulin, ettei Justiina tee enää enempää, se ei ollut ollut mitenkään erityisen pullea. Vaan vielä mitä, vielä pilkotti sorkkapari valmiina tulemaan ulos. Pikkuisen vetoapua, ja karitsa solahti pahnoille takajalat edellä. Pienen pieni pässimies.
Tällä pikkuisella ei meinannut takajalat ensin oikein kantaa,rinnasta pitelemällä varmistin, että se pääsi kunnolla tissille. Sen jälkeen se onkin ollut oikein reipas ja sitkeä pikkumies.

Justiina oli aivan voipuinut suorituksestaan, mutta hienosti se hoisi vastasyntyneet. Olen muutenkin tosi tyytyväinen näihin keväisiin emoihin. Kaikki hoitavat karitsansa mallikkaasti, maitoa riittää ja karitsat kasvavat hienosti.

Irmelin kuttu- ja pukkikili

Seuraavan kerran Kurkiniemeen tulee lammas- tai vuohilapsia vasta vuoden päästä. Tavallaan vähän haikeaa, olishan se kiva pikku syyspoikaset, mutta mennään nyt tämä vuosi näin.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Lisää karitsoita

Siirin kaksoset, Lenita ja Lennartti nauttivat auringosta.
Nyt on karitsoinut kuusi uuhta. Hyvin on mennyt, kaikki ovat saaneet jälkikasvunsa maailmaan itse, terveitä ja terhakoita karitsoja lähes kaikki. Vielä on pari harmasta karitsoimatta, sekä Irmeli-kuttu.

Janis ja kaksospoikansa.

Janiksen läsipääpässi, "Läsi".
Janiksen kirjava pässi, "Laikku".

Marjatta teki kaksoset, uuhikaksoset! Kauan odotetut uuhet siis. Seurasin Marjattaa aamulla, kun se jätti ruokansa syömättä. Oli kipeän oloinen, tuijotteli ja vähän kuoputti. Sillä kesti iltapäivään asti, ennen kuin karitsat syntyivät. Synnytys oli onneksi nopea ja Marjatta hoiti itse kaiken.

Marjatan tytöt.
Marjatta ja tytöt.

Ruokatauko.
Justiina tervehtii karitsoimiskarsinassa olevaa Marjattaa.

Jonikin teki kaksoset, pässikaksoset, kuinkas muuten... Katselin sitä aamulla, että ei vielä ole vatsa kunnolla laskeutunut. En siis laittanut sitä omaan karitsoimiskarsinaan, ajattelin että laitan sitten yöksi jos tilanne ei muutu. Kävin tarkistuksella iltapäivästä, ja kas kas! Sinne oli Joni karitsoinut kaksi karitsaa!
Onneksi oli karitsoinut just siihen, mihin olisin karitsoimiskarsinankin laittanut. Nyt ei tarvinut kuin vetää karsinaseinä paikoilleen, ja uunituore perhe sai olla rauhassa.

Jonin toinen karitsa on aivan kauhean pieni, just ja just 2 kg. Sen takajalat oli aika heikon näköiset, meno kovin horjuvaista. Annoin sille varmuuden vuoksi emän ternimaitoa pariin otteeseen. Varauduin siihen, ettei se ehkä selviä aamuun.
Vaan vielä mitä. Siellähän se oli tissillä aamulla! Velipoikansa painaa nyt kahden päivän iässä 4 kg, tämä pieni painaa 2,2kg. Hitaasti mutta varmasti painoa tulee ja pieni vahvistuu.

Jonin uunituoreet pässikaksoset, pikkuinen Lumo ja Loimu.

Joni ja vastasyntynyt Lumo.
Nyt on valtava Sonja omassa karsinassaan. Se on taas kauhean vaivalloisen oloinen (kuten viimevuonnakin), katsoin parhaaksi laittaa sen omiin oloihinsa. Saa olla rauhassa, ei hypi kakarat päällä. Saapa nähdä, milloin Sonja synnyttää.

Ihana mustasilmä-Lemmy, suomenlammaspässi.

Lemmyllä korsi suussa.
Komea Lenni-pässi.

Pikkujätkät paistattelee päivää.
Ruskea mäyräpässi Lenni ja musta veljensä Lacu.
Lenni ja Lacu.
Irmeli-kuttu on paistattelee päivää.

Kukkopojat rouvineenkin uskaltautuivat nauttimaan kevätauringosta.

Ihania kelejä ollut viikko tolkulla. Eläimet nauttivat, kun saavat olla ulkona kevätauringon lämmössä. Saimme naapurista peräkärryllisen männynoksia, suurta herkkua märehtijöille. Ja saahan niistä tärkeitä luonnonmukaisia vitamiinejä ja kivennäisiä. Mikäs siinä on natustella havuja kun linnut laulaa, räystäistä tippuu vesi ja aurinko lämmittää.

torstai 4. huhtikuuta 2013

Lisää lammaslapsia


Taas ollaan menty lasketun ajan ohitse että hujahtaa. Marjatta, Janis ja Joni on olleet eristyksissä viikonlopusta lähtien. Joni ja Janis on kaksoset, ja aina yhdessä. Ensikoitakin molemmat. En viitsinyt laittaa niitä omiin yksiöihin, vaan saivat sisarukset jakaa karsinan. Karsinassa on väliaitamahdollisuus, eli saadaan erotettua äidit pian, jos on pakko.

Janiksen läsipääpässi, ikää alle 2h.

Tähän ei kumminkaan tarvinut mennä. Tiiviin seurannan tuloksena menin lampolaan juuri, kun Janis oli saanut ensimmäisen karitsan ulos. Siinä kun Janis sitä putsaili, oli Joni kovin kiinnostunut. Ainahan  näistä ei tiedä, kuinka herkkiä uudet äidit ovat. Meillä on ollut yksi  karitsan hylkääminen, kun toinen lammas pääsi lipasemaan vastasyntynyttä. Se riitti tuoreelle emolle, eikä se enää suostunut hoitamaan karitsaa omanaan.
Nyt sain Jonin heti ulos karsinasta, ja Janis sai jäädä rauhassa hoitamaan jälkeläisiään. Se sai kaksoset. Läsipäisen pässin ja hauskan mustavalkoisen pässin. Siis pässejä, pässejä, pässejä. Meille on nyt syntynyt kymmenen karitsaa, joista 8 pässiä ja kaksi kaksneuvosta.
Vielä on neljä poikimatta. Todellakin toivon, että saadaan muutama uuhikin joukkoon. Meiltä on varattu kuusi harmasuuhikaritsaa. Jännässä pitää.

Janiksen mustavalkoinen pässipoika, ikää vajaa 2h.

Pässeistä yksi on varattu, tuo ruskea mäyräpoika. Ruskean valkokauluksen varaus peruuntui, joten tässä olisi läjä pikkumiehiä vapaana.
Laitan näistä vielä paremmat kuvat ja tiedot tuonne "myytävänä eläimiä"-sivulle.

Pojat iltalevolla.


Jätkät hengaa.

Ruskea mäyräpässi Lenni ja kaverinsa.

Seuraavaksi odottelen Marjatan karitsoivan. Sen maha on jo laskeutunut, ja kovasti se nyt aamullakin kylkiin katseli. Josko jo tänään? Sitten on vuorossa Joni, ja ensi viikolla on lasketut ajat isolla Sonjalla ja Irmeli-kutulla.Pikkuvuohia kyllä jo vähän odotellaankin, on ne niin hauskoja epeleitä. Harmi, että Valpurin raskaus meni kuten meni. Toivottavasti Irmelillä on kaikki kunnossa.

Sonjan vatsa on valtava.

Onneksi ne kauheat yöpakkaset loppuivat, ei tarvitse sitä enää jännätä. Tokihan nyt on vielä kylmiä öitä, mutta lampolassa ei taida enää kauheasti pakkasen puolelle mennä. Päivät ovat olleet aivan ihania auringonpaisteisia kevätpäiviä. On mahtavaa katsella elämäniloista karitsajengiä, joka kaahaa ulkona minkä jaloistaan pääsee. Pomppii ja loikkii, maistelee vähän havuja ja taas mennään. Sitten illalla köllähdetään yhdessä mytyssä puhtaille, lämpimille pahnoille.

PS. Olenkin katsonut väärin. Yksi oletetuista kaksneuvosista onkin pässi. Havahduin siihen, etten ole nähnyt kuinka se pissaa. Toinen nimittäin pissaa kuin tytöt. Tänään otin sen parempaan syyniin, ja olihan sillä sielä kaksi pientä kivespussia. Eli pässi siis. Hyvä näin.