Näytetään tekstit, joissa on tunniste lunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lunta. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Talvi tuli, talvi meni


Tässäpä tulee älytön pläjäys kuvia, kun talvi tuli tiluksille (ja rikkoi aidat...). Tosiaan saatiin mekin vuorokauden aikana jotain 30 cm lunta. Sade alkoi viikko sitten perjantaina ja jatkui lauantai iltaan. Sunnuntaina sateli vain hiljokseen. Maanantai ja tiistai oli ihania talvipäiviä, aurinko pilkahteli, mittarissa muutama pakkasaste ja maisema oli lunta tulvillaan. Nyt keskiviikkona tuo talvi on muisto vain, saatiinkin kevät. Vettä sataa ja lumi sulaa.

Yläkuvassa on kalkkunoiden laidun. Eihän siellä tietenkään enää mitään kalkkunoita ole. Eikä tule... Mutta laitumen laidalla olevista vaahteroista on tippunut muutama iso, painava oksa, kun ei kestänyt märän lumen painoa.


Tuon yläkuvan tapaisia näkymiä on tilus pullollaan. Puut on kaatuneet suoraan laitumille ja tietysti aitojen päälle. Jokaisella laitumella mitä meillä on, on joku puu tai oksa kaatunut aidan päälle. Tuossa kuvassa on ikivanha iso tuomi, joka on kaatua rysähtänyt lampaiden pikkulaitumelle.



 Poropojat tiehaantui, kun tuli lunta.Ne kaahas ja peuhas ja haukkui ja riekkui. Monta päivää peräjälkeen.






Yläkuvassa on polulle tullut este. Hirmuisesti nuoria puita taipuneina meidän polun päälle.







Irmeli ja Martta ihmettelevät lumista maisemaa. Ihmeen tyynesti lampaat ja vuohet otti lumentulon. Viime vuonna ne juoksi ja pukitteli ja villiintyi ihan tyystin, nyt ne vain tyynesti märehti valkeassa maisemassa. Ehkä ne tiesi, ettei vielä kannate riehaantua, ei tule kestämään tämä talvi?

tiistai 16. joulukuuta 2014

Lunta!


Lunta tuli, lampaat sekos. Sitä pukiteltiin, kaahattiin ja kohnotettiin. Juostiin ees taas. Hauskoja.


Musta lammas Jumi yrittää poseerata, kun samaan aikaan taustalla Jännä-sisko häröilee minkä ehtii.



Etualalla mäyränvärinen Jännä, takanaan tyttärensä mäyränvärinen Mesi. Mesi on kasvanut hienosti, siitä on tullut oikein kiva lampaanalku.



Ihana ruskea suomenlammasTyyne. Tyyne sai nimensä, kun oli niin cool matkatessaan autossa meille. Kotona se osottautui ihan silmänlumeeksi. Tyyne oli kaikkea muuta kuin tyyne. Kauhea huutaja, etuilija, karkailija. Röyhkeä. Vaan sittenpä luonne tasaantui, ja Tyyne todellakin on tyyne. Erikoislammas, kaikkine ominaisuuksineen rakas.


Säätöä ja koohotusta. Nuo keritsemättömät karvaturrikat odottelee teurastamoon lähtöä. Se tapahtuu vasta loppiaisen jälkeen. En viitsinyt alkaa keritsemään niitä, kun tahdon pitkävillaisia taljoja. Toivottavasti vaan ei tule liian pitkävillaisia. Alkaa olemaan muhkeat villat rouvilla.