Lypsyllä

Meiltä on kyselty kutun lypsystä, joten ajattelinpa kertoa näin blogin välityksellä.
Eli tosiaan meillä on yksi vuohi lypsyssä, Irmeli-kuttu. Kesällä lypsimme myös Irmelin äitiä Valpuria, mutta laitoimme sen umpeen. Valpurin maito maistuu enemmän vuohelle, välillä oikeinkin kovasti, eikä sitä tullut juotua eikä käytettyä mihinkään.
Mutta kyllä yksikin kuttu meidät maidossa pitää. Irmeli lypsi kesällä n. 2,5 litraa vuorokaudessa, näin syksyllä määrä on vähentynyt reiluun litraan.

Lypsy tapahtuu niin, että otan kolmen litran maitotonkan, litran kahvallisen astian, suodattimen, rätin sekä pienen astian, jossa on pesuvettä. Kutulle laitetaan väkirehut lypsypöydällä olevaan astiaan. Väkirehu koostuu kaurasta, ohrasta, rypsistä sekä melassista.
Kun vermeet on paikoillaan, otetaan kuttu karsinastaan. Kerrasta oppineena olen nyt pitänyt Irmeliä kiinni lypsyn ajan. Luulin, ettei tarvitse, mutta niinpä se vain kerran lähti livohkaan syötyään kupin tyhjäksi. Sitä mentiin pitkin mettiä, Irmeli edellä, minä perässä. Kutulla oli hauskaa, emännällä ei juurikaan.

Siinä Irmelin aterioidessa pesen sen utareet rätillä ja lämpimällä vedellä. Ensin isommalla kaarella koko utare puhtaaksi, sitten vaihdetaan puhdas puoli ja pyyhitään vetimet. Meillä on kyllä kuivat ja siistit karsinat, joten mitenkään paskottumaanhan ne tissit eivät pääse.
Pesun jälkeen utareet kuivataan, ja pestään omat kädet.
Sitten aletaan puhtain ja kuivin käsin lypsylle.

Ennen varsinaista lypsyä otetaan muutama suihkaus molemmista tisseistä hukkaan. Tämä siksi, että ekoissa suihkauksissa on eniten bakteereja. Sitten voidaan aloittaa varsinainen lypsy.

Lypsän ensin maitoa litran kahvalliseen astiaan, josta tyhjennän maidon maitotonkkaan. Jos sattuu jotain (kuttu potkasee, astiaan tulee roska tmv), ei ole kaikki maito pilalla, eikä harmita niin paljoa. Suodatan maidon jo tonkkaan laittaessa kahvinsuodattimen läpi. Eipä sinne juuri mitään mene, mutta saattaahan sitä joskus joku karva irrota kutusta.

Lypsy tapahtuu puristusotteella. Tässä taitaa tapoja olla monia, mutta itselle on paras tuo puristaminen. Peukalo ja etusormi toimivat "maitohanan" sulkijana, loput sormet puristavat vuorollaan maidon utareesta ulos. Homma sujuu sutjakkaasti ja rytmissä juonesta kiinni saatuaan.

Lypsämisen jälkeen laitan maitotonkan joko kaivokylmään veteen loppuaskareiden ajaksi, tai vien suoraan sisälle pakkaseen hetkeksi. Maito olisi hyvä jäähdyttää mahdollisimman nopeasti, näin säilyvyys paranee. Hetken jäähdytyksen jälkeen kaadan maidon vielä kerran suodattimen läpi laisisiin pulloihin.

Maitoa käytämme ehdottomasti eniten piimänä sekä jugurttina. Juomme maitoa myös sellaisenaan, välillä lantraamme kevytmaidon sekaan. Lypsyhygienian ollessa kunnossa, karsinoiden puhtaat ja kuivat sekä kutun ollessa terve en näe syytä, miksi maidossa olisi huonoja bakteereja. Pojallekin olen antanut raakamaitoa, mutta useimmiten pastöroimme hänen maidon. On vielä sen verran pieni, että pastörointi tuntuu parhaalta.