keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Pässinpäät


Nyt on sitten teuraspäivä sovittu. 5.11. lähtee meidän pieni pässijoukko viimeiselle matkalleen. Mukaan lähtee ihana Karpaasi, jota olen empinyt siitä lähtien, kun Karpaasi syntyi. Olen pallotellut ajatuksella, että Karpaasi voisi olla isänsä Amin kaverina erilaisissa tapahtumissa. Kaverina tai jatkajana, ihan miten vaan.

Karpaasilla on hyvä luonne. Se on rauhallinen ja tykkää ihmisistä ja ihmisten seurasta. Komeakin se on, iso ja raamikas. Ja niin Amin näköinen, että aivan hämmentää (yläkuvassa vasemmalla). Sille, kuten velipuolelleen Kuurallekin (yläkuvassa oikealla), on tulossa Amin leijonanharja. Kerittyinähän sitä ei huomaa muuten, kuin tummasta alueesta kaulalla. On tosi harmi laittaa Karpaasi pois.

Mutta eihän näitä yksinkertaisesti voi alkaa keräilemään. Aina syntyy joku, joka on aivan ihana ja kiva ja aivan pakko jättää kotiin. Pakko on itsensä kovettaa.


Meillähän on jo viis pässiä. Näistä kaksi on siitoskäytössä, suomenlammas Juuso ja kainuunharmas Aatu. Ami-pässiä käytin viime syksynä, kun ei ollut oikein sopivaa kainuunharmasta. Omalla Iikka-pässillämme oli jo sen verran sukulaisia laumassa, ettei sitä voinut käyttää kuin muutamalle uuhelle. Sittemminhän Iikka muutti Mikkeliin, ja Aatu tuli tilalle.
Mutta Amin pääasiallinen "tarkoitus" meidän laumassamme on olla tietysti pässipoikien vankkumaton johtaja, mutta myös eräänlainen terapiapässinä olo. Amia voi tilata tapahtumiin rapsutettavaksi.

Takana vasemmalla Ville Veeti vierellään, selin kameraan on Juuso, vierellään Aatu ja Ami kuvassa poikittain

Vielä on siis kaksi pässiä, Ville ja Veeti. Nämä ovat meidän ensimmäiset pässimme. Paperittomat  ja pallittomat suomenlammasveljekset. Olleet poistouhan alla jo niin monta kertaa, että laskuissa on seottu. Vaan pois ei laiteta. Periaatteessahan niillä ei ole meillä mitään "käyttöä", ovat pelkästään syömässä ja tilaa viemässä...

Mutta tarkemmin ajateltuna, niillä on oma paikkansa lauman tasapainoittajina. Viiden pässin lauma on jo hyvä lauma. Saavat nujuta keskenään poikaporukassa, ei tarvi purkaa tarmoaan ihmiseen. Ja sitäpaitsi, Ville ja Veeti ovat aivan mainioita metsänraivaajia. Siinä vesakot nöyrtyy, kun tämä kaksikko pyyhältää paikalle! Ja onhan niiden villa ihan hyvää villaa. Toinen on musta ja toinen valkoinen. Ainoa valkoinen lammas mitä meillä on, eikä noita mustiakaan liikaa ole.
Että eiköhän pojat ole paikkansa lunastaneet.

Ami käskee ja muu lauma kuuntelee...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti