keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Kili kili


Kilit sen kun kasvaa ja voimistuu. Eikä pysy omassa aitauksessaan... Niillähän on nyt oma kulkuaukko omasta karsinastaan kuttujen puolelle. Sieltä ne pääsevät kuttujen ulkotarhaan. Ja sitä kautta Luukas-pukin ulkotarhaan, josta onkin hyvä hilpasta lampaiden ulkotarhaan... Pikkuset kilit mahtuu mistä vaan.
Jännittävää on seurata niiden voimailua sähköpiuhan kanssa. Lampailla on kaks sähkönauhaa, jotka on tehty voitettaviksi... Muten tyyli on mennä vauhdilla läpi. Välillä nasahtaa, jolloin otetaan muutama ärsyyntynyt pukkihyppely. Morrison on varovaisempi. Kaartelee ja kiertelee, mutta sitten mennään vauhdilla läpi. Martta tutkii ennen kuin hutkii. Varovaisesti se kiertelee ja haistelee nauhaa, ja NAPS! nauha nasauttaa sähköä nenänpäähän. Kili kiljahtaa ja singahtaa langoista läpi. 
Karitsat on sen verran erilaisia, ettei ne mene metriä lähemmäs sähköpiuhaa kerran tärskyt otettuaan.

Harmaa Mute ja aarre suussaan oleva Martta.

Kilit juovat nyt n. 4dl kolmesti päivässä. Käyn juottamassa ne heti aamulla seiskan aikoihin, sitten kahden-kolmen hujakoilla ja viimeiseksi vielä ilta kympiltä. Martta on oikea loppasuu, maidot kulahtavat yleensä kaikki lähes yhdellä huikalla... Morrison on hyvänä kakkosena, mutta Mute on aivan mahdoton. Se lipsuttelee ja lupsuttelee, ei ole mitään kiirettä. Heinää kilit hampsivat kutuilta ja väkirehua on alettu pienesti maistelemaan. Heinää ja muuta rehua onkin niillä koko ajan tarjolla. 

Morrisonin korvia painaa läpyskät vielä alaspäin.

Aluksi kilit nukkuivat tosi paljon, mutta nyt ne jo mennä vilistelee ulkona. Meillä on muutama iso kivi lampaiden tarhassa, siinä on hyvä voimailla. Oikea lastentarha välillä, kun karitsatkin innostuvat huimaan juoksuun ja hyppelyyn. Onneksi on ollut aivan ihania aurinkoisia ja lämpimiä kevätpäiviä. Välillä riehutaan, ja sitten käydään pienillä päiväunilla. Kilit omassa korissaan omassa karsinassaan, ja karitsat makoilevat pihalla auringon lämmössä.




"HUI! Mikä sieltä tulee?!" tuumi Mute kun Joikun näki.

Irmeli- kuttu on edelleen hyvin äidillinen. Ei turhista hermostu, ja on aina paikalla kun kilit saavat maitoa. Valpuri on vähän kipakampi, mutta kyllä täytyy sanoa että kilien laumaan laittaminen on sujunut paljon paremmin kuin mitä ajattelin. Ei minkäänlaista ongelmaa. Toivottavasti tämä säilyy, kun Martasta tulee iso ja aikuinen kuttu.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti